Keinot kannustaa PK-yrityksiä kasvamaan ja työllistämään

 

Olen maalaistyttö, joka Turun kauppakorkeakoulun kautta päätyi ensin työskentelemään Helsingissä Metso Oyj:ssä ympäristöanalyytikkona ja sitten AAC Global Oy:ssä B-to-B myynnissä. Salossa Nokialla ehdin olla töissä 7 vuotta ja ravintolayrittäjäksi ryhdyin keittiömestari-mieheni kanssa Nokian Bridge-ohjelman kautta, kun Nokian toiminnat Salossa loppuivat 2012. Ensimmäinen ravintolamme oli Turun Enkeliravintola.

 

Neljässä vuodessa kasvatimme yrityksemme yhden ravintolan ja 350.000 euron liikevaihdon firmasta 7 ravintolan ja 1,4 miljoonan firmaksi. Vain todetaksemme, että mitä isommaksi yrityksemme käy, sen enemmän teemme tappiota. Tuttuja ovat 14-18 tunnin työpäivät viikosta toiseen, sekä unettomat yöt, kun vuoden 2016 115.000 euron tappiot painoivat yrityksen taloutta. Selviydyimme kuin ihmeen kaupalla kuiville. Meidät pelasti kannattamattomien liiketoimintojen karsiminen, tarkka kassavirtahallinta ja itsenäisyysvuoden 2017 huippumyynti, jolla saimme yrityksen käännettyä taas voitolle.

 

Minulla on 5-vuotias poika, 10-vuotias tytär ja 17-vuotias tytärpuoli. Nuorimmaisemme ilmoitti tulostaan kaksi viikkoa sen jälkeen, kun olimme ostaneet ensimmäisen ravintolamme. Olin silloin 39-vuotias, joten olin jo ajatellut, että toista lasten en saa, koska olen liian vanha. Kasvuyrityksen pyörittämisen ja vauva-arjen yhteensovittaminen ei aina ollut helppoa (lue: ihan järkyttävää useimmiten). Muistan, kun olen ottanut puhelimitse vastaan Turun konserttitalon väliaikatarjoilujen tilauksia kiljuva vauva olkapäällä. Pyysin asiakkaalta anteeksi meteliä. Sain myös, koska onneksi, asiakas toisessa päässä sattui olemaan äiti-ihmisiä itsekin.

 

Yrittäjänä olen välillä tuntenut olevani koko yhteiskunnan ulkopuolella: vaatimukset ovat samat, kuin isoille yrityksille, joilla on palkkalistoilla omat ammattilaiset mm. talous- ja henkilöstöhallinnolle ja IT:lle. Minulla on ollut takapenkillä turvaistuimessa kuumeinen pieni lapsi, kun olen lähtenyt selvittämään miksi konserttitalon printteri ei toimi. Illan tarjoiluvaraukset on saatava printattua ulos, tai muuten edessä on satojen ihmisten kaaos. Samoin YT-laki vaatii 6 viikon neuvotteluprosessia asiasta, josta pystyn sopimaan työntekijäni kanssa kahdessa minuutissa. Yrityksen realiteetit ovat meidän kokoisessa firmassa käsinkosketeltavan selviä kummallekin osapuolelle ja tahto työpaikkojen säilymisestä molemminpuolinen.

 

Politiikasta en ollut ollut kiinnostunut vuosiin. Kun Liike Nyt avasi mahdollisuuden vaikuttaa politiikassa puolueiden ulkopuolella, minä kiinnostuin. Voisin ilman puoluepolitikointia keskittyä siihen asiaan, jossa tunnen, että minulla on annettavaa. Tiedän miten pienyritysten pelisääntöjä pitää muuttaa, jotta minunlaiseni PK-yrittäjät saadaan tekemään investointeja ja työllistämään lisää ihmisiä.

 

Nyt on kuumeinen väittely menossa niiden ’ammattipoliitikoiden’ kesken siitä, kuinka rahat sitten vaalien jälkeen jaetaan. Minä tiedän, kuinka yritykset saadaan kasvamaan ja työllistämään ja tekemään lisää verorahaa hyvinvointiin. Ensinnäkin me tarvitsemme ketterää paikallista sopimista, emme pitkiä 6 viikon neuvotteluprosesseja. Kasvua taas saadaan yrityksille sillä, että yritys voisi siirtää voittovarojaan sidotun oman pääoman tilille verovapaasti. Nythän voitosta maksetaan veroa riippumatta siitä, onko tarkoitus jättää rahat yrityksen tilille yrityksen käyttöön vai nostaa ne yrittäjän omaan käyttöön. Kun verot on kerran jo maksettu, on rahat luontevaa nostaa omaan käyttöön ja pitää firman kassa melko tyhjänä. Jos varoja voisi kerryttää yrityksen tilille verovapaasti investointivarauksina vaikkapa 50.000 euroon asti kolmen vuoden aikana, kannustaisi tämä jättämään rahat yritykseen, sen sijaan että ne joka vuosi siirretään omaan taskuun. Kolmen vuoden sisällä voittovarat sitten voi käyttää uuden toiminnan tai yksikön käynnistämiseen. Uusi yksikkö = uusia työpaikkoja. Jos mitään uutta toimintaa ei sitten jostain syystä aloitetakaan, puretaan investointivaraus, siirretään rahat yrityksen tilille muuhun käyttöön ja maksetaan niistä verot korkoineen takautuvasti. Voin luvata, että jos yrityksen tilillä on 50.000 ’ylimääräistä’ käytettävää rahaa, alkaa kasvun ajatus poltella yrittäjän mielessä.

 

2000-luvulla PK-yrityksiin on syntynyt 120.000 uutta työpaikkaa samalla kun suurten yritysten henkilöstömäärä on laskenut 42.000 työpaikan verran. Tämä trendi ei ole muuttumassa. Jos haluamme pitää nykyisen elintasomme tai mieluummin vielä nostaa sitä, tarvitsemme uusia työpaikkoja. Niitä syntyy merkittävässä määrin vain PK-yrityksiin, mutta niihinkin vain, jos PK-yrityksille luodaan omat, niiden luonnetta tukevat pelisäännöt. Minä tiedän mitä pitää muuttaa. Siksi haen kansanedustajaksi.

 

EijaRiihilahti
Sitoutumaton Raisio

Olen sitoutumaton kansanedustajaehdokas Liike Nyt:issä

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu